TILLBAKA TILL VILLOVEEGA | Sångtexta | Musikvideo | Tack till
© Musiik – Mika Mylläri | Oola – Isa Lindgren-Backman (2022)
VILLOVEEGA
Elämässä seistään usein tienhaarassa
eikä tiedetä kumman polun valtisisi
Oikealle vai vasemmalle, vain elteenpäin
Sillä taaksepäin kukaan ei halua mennä
Jotkut hiekoittavat teitä
Toisilla meistä on aina kaista vapaa
Jotkut ihmiset juuttuvat aina aamuruuhkaan
Kaikki tiet eivät vie Roomaan,
Ihmiset kulkevat pyöräteitä, moottoriteitä, metsäteitä
Mä harhapoluilla
Maateitä, rautateitä
pelokkaat ihmiset suojateillä
Mä harhapoluilla
Harhapoluilla ollaan kaikki
sillä harhapolut kutusuvat meitä
Harhapoluilla lankeamme
Harhapoluilla olemme kaikki
Harhapoluilla saa olla
Harhapoluilla sinä ja minä
Harhapoluilla ei ole huomista
Harhapoluilla tulee hyvää
Sillä elämä ei pysähdy tienhaarasta
Ja punaisten valojen jälkeen kaista on vapaa
Jos tartut ruuhkaan voit mennä meritietä
Kaikkien teiden ei tarvitse johtaa Roomaan
TRÄÄSTAAN
Täällä jossa aika on pysähtynyt voi tuntea miten kaikki kerran oli
Täällä jossa katuvalot loistavat
yksisuuntaisia katuja
On jäljessä se joka on muistissa lapsuudesta ja nuoruudesta
Piisolla sielussa ja mielessä
Kaipaus rauhasta
Siinä puukaupungissa
400 vuotta sitä puukaupunkia
joka
tietää kaiken josta unelmoimme
ja näki mitä meistä tuli
Kuuli kaiken joka oli salaista
muistuttaa meitä siiät mitä me olimme
Sillä muistan sen vanhan elämän
täällä Neristanissa
Sen talon nurkan jossa suutelit minua
kauan sitten
tällä Neristanissa
Käveltiin kivijalan varjossa
ja laulettiin loppupäivä
kompuroitiin katukivien yli
yöllä juhlien jälkeen kaupungissa
Niin, kuinka muistan vanhan elämän
Täällä Neristanissa
Kaikki paikat jossa pääsi piiloon kaikelta
täällä Neristanissa
Siitä on niin pitkä aika, elämästä Neristanissa
Siitä kadunkulmasta jossa kävelit luotani, täällä Neristanissa
HÖÖSTVINDA
Aurinko on laskenut
Jokin hivelee poskeasi
Yksin seisot täällä
ja kuulet tuulen laulun
Kuu loistaa kirkkaana
Sulkee kesän portin
Kuitenkin seisot vielä
kuulet tuulen laulun
tuulen sen
Ja se laulaa valssin
unelmasta josta tulee totta
aalloissa
jotka lyövät rantaan
Halkokarin ranta
on aaltojen sylissä
kun ne lyövät rantaan tuoden laulun
jonka kuulevat – tuulen laulun.
Maailma nukahtaa
sulkee silmänsä
ja haluan että yöni
täyttyvät tuulen laululla
FYRÖN
Auringonlasku
lämmin ranta
Majakka vahtii pientä satamaa
Yksinäinen vene
paikallaan seisoo
mutta kohta saa tuulen purjeisiin
Meren aaltoihin
Kesäyönä
Kalajstaja saa aarteensa
jälleen merestä saa
mutta milloin?
Mutta milloin?
Aamunkoi
viileä ranta
Majakka valvoo tyhjää satamaa
Missä on vene
Nyt myrskyn jälkeen?
Saiko Kalastaja-Kalle nukahtaa
meren syvään syliin?
Auringonlasku
rannalla
ja satama kyynelehtii
nyt myrskyn jälkeen
Vuodet vierivät
Majakka seisoo yksinään
HARRBÅDA
Keskellä yötä Harrbådassa
ulkona niemellä voit
nähdä jotain Harrbådassa
jotain mitä väittävät todeksi
Myöhään yöllä Harrbådassa
ulkona niemellä voit
kuulla jotain Harrbådassa
Jotain jota väittävät todeksi
Varo
Olekto ikinä kävellyt Harrbådan rannalla
keskellä yötä?
Ehkä kuulit jotain? Vai näitkö jotain?
Varo!
Harrbådan neito tuo aina varoituksen
Uskallatko mennä Harrbådaan?
Ulkona nimellä voit
kuulla jotain Harrbådassa
Jotain jonka tiedät todeksi
Mene yksin Harrbådaan
Ulkona niemellä voit
kulla jonkun Harrbådassa
Jonkun jonka tiedät todeksi
Varo!
Ihmiset puhuvat naisesta joka kävelee yksin rannalla Harrbådan niemeltä Elbaan. Jos tapaat hänet, näet ainoastaan valkoisen haamun joka vajoaa mereen, tai katoaa puiden väliin. Mutta se jonka kuulet, et unohda. Sillä Harrbådan neito. Hän itkee.
Harrbådan naisparka
jäi yksin maihin
haaksirikon jälkeen Harrbådalla, kun meri vei lapset ja miehet.
Haarbådan neitoraukka
hylättynä rannalla
käveli mereen Harrbådalla.
Mutta jätti sielunsa rannalle.
NAA SOM VI VILL HAA
Haluatko tietää jotain naisista?
Asian joka sinun on ymmärrettävä?
Jotain josta puhumme paljon
Jotain mitä haluamme
Luulet että tiedät mitä voi antaa
Luulet että haluamme miehet povilleen
Luulet että emme tiedä mitä tapahtuu
Luulet että meitä on vaikea ymmärtää
Mutta nyt kerron
mitä jokainen nainen haluaa
Emme halua kukkia tai joulusuklaata
Haluamme taskut vaatteisiin!
Housuihin ja hameisiin
Mekkoihin ja toppatakkeihin
Niin! Sitä me haluamme
Sitä me me haluamme
Luulet että tiedät mitä voi antaa
Luulet että haluamme miehet povilleen
Luulet että haluamme miehet povilleen
Luulet että emme tiedä mitä tapahtui
Miten on niin vaikeaa ymmärtää?
Mutta nyt kerron
mitä jokainen nainen haluaa
Emme halua kukkia tai joulusuklaata
Haluamme taskut vaatteisiin!
Housuihin ja hameisiin
Mekkoihin ja toppatakkeihin
Niin! Sitä me haluamme
Sitä me me haluamme
I VÅÅRAS
Lensimme yhdessä
kauas kaupungista
Olimme pari
Ja lensimme täältä
Lensimme korkealle
kotia etsien
Lensimme aurassa ja pidimme yhtä
Lepäsimme pelloilla ja nukuimme metsän sylissä
Lensimme vahvoilla siivillä jotka kantoivat rannalta rantaan. Keskiyön auringossa elimme
niin vapaana kun voi
Mutta syksy saapuu nopeasti
Menemme minne tuuli kuljetta
Kun palasimme viime keväänä
et enää ollut siinä missä ennen olit
Vain tyhjä paikka
on taivaassa vierelläni
Kurki ei lennä enää koskaan
Kun palasimme viime keväänä
et enää ollut siinä missä ennen olit
Vain tyhjä paikka
on taivaassa vierelläni
Kurki lensi yksin kotiin
TÄNK
Kun kävelin eilen
ajattelin niin
elämäämme maailmassamme
Elämme kuin hullut päivittäin
Elämän on kuljettava nopeasti
Emme usko uhkaan
Kun katson ympärilleni
näen kotini
mutta saanka pitää sen?
Luulemme että elämä on kilpailu
Sillä on toivoa joka on eka maalissa
mutta mitä jäätmme jälkeemme?
Ajateltaa
Ajatelkaa, ihmiset, ajatelkaa,
kun punainen aurinko laskee
mite tulevaisuus meille tuo
Tee
Teetkö minkä voit
kun kävelet rannalla
metsäpolulla
maapallollamme
Kun katson ympätilleni
en näe mitään
mitä muutkaan eivät näkisi
Mutta meillä on niin helvetin kiire
elämän on oltava korkeatempoinen
Eiko voitaisi pysähtyä ja kysyä
miksi?
Luulet että elämä on kilpailu
Sillä on toivoa joka on eka maalissa
mutta mitä jäätmme jälkeemme?
Ajattele…
VAGGVIISÅ
Laulan teille
niin kauan kun hengitän
tuuditan sinua sylissä
ja sinua sydämessä
suojelen teitä kunnes on aamu
sillä lupaan että pimeys väistyy
Laulan vaikka et
aina halua kuunnella
Pidän sinua sylissäni vaikka vanhenet
Olen täällä läpi ilon ja surun
Kanssasi aina vaikka päiväni päättyvät
Laulan vaikket ehkä kuule
Pidän sinut muistissani vaikka vanhenen
Sua kannoin läpi ilon ja surun
Kainnan aina
Vaikka päiväsi päättyivät
Laulan teille niin kauan kun hengitän.
Isa Lindgren 